Urakkamiehet koulurakennusta pystyttämässä 1895-96

Hamulan kansakoulu vuonna 1930.
Kuvan omistaa Anne-Leena Pellikka.

Keiteleen kunta valitsi Sulkavanjärven ja Hamulan kansakoulujen rakentamistoimikuntien yhteiseksi esimieheksi vuonna 1894 aluksi kirkonkylän kansakoulun opettajan Matti Parosen. Häntä tarvittiin valvomaan asetusten ja piirustusten noudattamista, "ja etenkin, koska Herra Kuvernööri on kumonnut kaksi viimeistä kuntakokouksen päätöstä mainitussa kouluasiassa", varmistaa että koulunpito voi alkaa alun pitäen sovitussa aikataulussa - "ellei kuntalaisten puolelta ilmesty asiassa voittamattomia esteitä".

Koulun rakentamistyöt pääsivät kuitenkin valituksesta huolimatta käyntiin. Onnekseen Paroselle oli luvattu maksaa "jokaisesta virallisesta reissusta 3 mk päiväpalkkaa ja 14 penniä kilometrikyytirahaa edestakaisin ja kirjevaihdosta, postirahoista, piirustuksista ym. laskun mukaan".

Kyytiraha taisi olla Paroselle kannattava bisnes, sillä välimatkaa Hamulan ja Sulkavanjärven koulujen välissä oli nelisenkymmentä kilometriä. Sen sijaan piirustusten suhteen hän pääsi vähemmällä työllä, kumpikin koulurakennus nimittäin tehtiin saman mallipiirustuksen numero 6 mukaan.

Lähde: Savo-Karjala 19.11.1894

Rakennustoimikunta julkaisi lehdessä ilmoituksen, että maanantaina 10.12.1894 tulevan koulun rakennuspaikalla myydään

"huutokaupalla vähimmän vaativille Keiteleen Hamulan kansakoulun rakennusaineiden hankinta sekä asuin- ja ulkokartanon rakentaminen vesikattoon asti. Huutajilta, joihin rakennustoimikunta ei voi muuten luottaa, vaaditaan täysin pätevät takaukset työn kelvollisuudesta, työn määrälleen valmistumisesta, kuin myös mahdollisesti työn aikana annettavista rahoista."

Huutokaupan jälkeen koulun päärakennuksen sai rakennettavakseen rakennusmestari Pekka Paananen 1584 markasta ja ulkorakennuksen nikkari Mikko Jauhiainen 638 markasta. Puutarpeet laittaisi talollinen Juho Vesterinen 1964 markasta ja tiilet muurari Lauri Paananen - jälkimmäinen sillä ehdolla, että Paananen saa luotettavat takaukset, muuten tiilien laittaminen jäisi talolliselle Petter Pellikalle.

Mikko Jauhiaisen tekemä ulkorakennus valmistui jo jouluksi 1895. Vellamo Paanasen Sävel ja sommelo -kirjan mukaan Näkkilän Mikko Jauhiainen oli Keiteleellä tunnettu yleispuuseppä.


Koulun rakentaminen jatkuu
Pasalan isännän valvovan silmän alla

Varsin pian rakentamisen päästyä vauhtiin "työn perään katsojaksi y.m. pienempien asiain toimijaksi" valittiin Hamulasta Petter Pellikka. Hänellehän ei tarvinnut maksaa rakennustöiden valvomisesta kilometrikorvauksia, sillä Pasalan talosta näki suoraan työmaalle. Palkaksi tästä toimesta riittikin 50 markkaa koko rakennusajalta.

Koulun päärakennuksen alle tarvittavan perusmuurin eri ruunvallin teko annettiin kesällä 1895 torppari Ville Ylöselle 300 markan hinnasta. Perusmuurista koitui muuhun rakennustyöhön kuukauden viivytys, mistä maksettiin rakennusmestari Paanaselle korvausta 50 markkaa. Samalla koulun rakentamiseen annettiin lisäaikaa marraskuun alkuun asti. Juho Mikkosen veloittama 40 markkaa uunin pohjien teosta maksettiin sekin rakennuskassasta.

Puurakennustarpeista tuli myös jonkinlaista kiistaa. Toimikunta oli vaatinut urakkamies Juho Vesteriseltä 300 markan korvausta, mutta tämä suostui maksamaan kunnalle siitä vain puolet. Sovittiin myös, että Vesterinen toimittaa sahapuita ainoastaan kontrahdissa sanotun määrän, ja että "rossisilta saadaan laskea pelkkain päälle eikä listain, kuten alkuperäisesti on siitä kontrahdissa sanottu". Myöhemmin Vesteriselle maksettiin vielä "kaikista liijaksi jääneistä rakennuspuista raakkeineen ja kaikkineen" 35 markkaa rakennuskassasta.

Harmia koitui myös sammalurakan laiminlyönnistä, mistä emäntä Amalia Korhoselta perittiin 50 markkaa korvausta. Korhosen valtuuttamana asiamiehenä esiintynyt suutari Aleksander Tapaninen kuitenkin ilmoitti, että tätä "asiaa ei mielisuosin makseta". Niinpä rahoja ulosmittaamaan jouduttiin valitsemaan talollinen Abel Huttunen.

Koulun tonttimaan kauppakirjan allekirjoittajaksi kunnan puolesta valittiin M. Parosen sijaan maanviljelijä Abel Huttunen Kukertajan kylästä, ja tonttimaan hinta päätettiin kantaa seuraavan vuoden kunnanveroista.

Vaikka koulukaan ei vielä ollut valmis, niin innokkaimmat yleisönosastokirjoittelijat toivoivat kylälle jo kirjastoakin:

"Tarpeen vaatima olisi lainakirjasto Keiteleen Hamulan kyläkunnallekin. Kunhan tulevana syksynä saavat uuden koulunsa avatuksi, niin on toivottava, että Hamulan kyläläiset ryhtyvät myöskin kirjastoa itselleen hommaamaan. Siitähän hoituisi sitten valistusta ja sivistystä mataloihinkin majoihin."

Koululle hankitaan ensimmäisten
tavaroiden joukossa "3 ihmelamppua"

Kansakoulun johtokunta kokousti ensimmäisen kerran Pasalassa 26.5.1896. Johtokuntaan kuuluivat emännät Hanna Rahikainen ja Gustaava Huttunen, Pasalan isäntä Petter Pellikka, Pohjoisahon isäntä Abel Laukkanen sekä Abel Huttunen, joka piti pöytäkirjaa. Johtokunnan esimieheksi valittiin Abel Huttunen ja taloudenhoitajaksi Petter Pellikka.

Lähde: Savo-Karjala 18.5.1896

Gustaava ja Abel Huttunen muuttivat kuitenkin seuraavana vuonna pois paikkakunnalta, ja tilalle johtokuntaan valittiin Marttilan isäntä Matti Pasanen ja emäntä Edla Pellikka.

Uuteen kouluun päätettiin hankkia tavarat:

• 15 pulpettia
• 30 istuintuolia
• 2 isompaa pöytää
• kirjoitustaulu
• pöytä opettajan istuimella
• 3 kattolamppua (15 mk)
• seinäkello
• 2 vesisankoa
• kauha ja vesikippo (1 mk)
• 4 istuintuolia (10 mk)
• aisakello (3 mk)
• lumireen köysi (60 p)
• aitan lukko (3,50 mk )
• 2 lapiota
• kalusto- ja kirjastokaappi (26 mk)
• opettajan pöytä
• 3 ihmelamppua á 5 mk (15 mk)
• öljykannu
• rikkakihveli
• lyhty ja leipälapio
• lampun harja
• pata
• 42 vaatenaulaa (3,50 mk)
• kannu
• rikkakihveli

Keväällä 1896 päätettiin uusia asuin- ja ulkokartanon nikkarointi- ja muuraustöiden tekotarjoushuutokauppa, josta edellisellä kerralla saatu vähin vaatimus oli nikkari Risto Karhusen 1820 markkaa. Uusintakierroksella saatiin halvempi tarjous Mikko Jauhiaiselta, Ville Ylöseltä ja joltakulta "Kumpulaiselta", yhteensä 1750 markkaa, joka hyväksyttiin. Jauhiainen sai nikkaroitavakseen mm. 15 pulpettia, 30 tuolia, pöydän, kirjoitustaulun sekä opetuslavan, jonka tuli olla 2 metriä pitkä, puolitoista metriä leveä ja 20 cm korkea.

Mahtaakohan tässä olla alkuperäinen Mikko Jauhiaisen
nikkaroima höyläpenkki...? Kuva: Anne-Leena Pellikka

Nikkareille Mikko Jauhiaiselle ja Ville Ylöselle maksettiin vielä marraskuussa 1896, kun rakennusurakat oli muuten jo hyväksytty ja koulu otettu käyttöön, 150 markan korvaus tappioista ja ylimääräisistä töistä.

Vielä loppumetreillä koulun rakentajia odotti yllätys, nimittäin

"Rakennuksen alle kellaria kaivettaessa pulpahti maasta vesisuoni esiin, jossa on niin kirkasta ja maukasta vettä kuin ikinä ilman alla. On aikomus, että löydettyä lähdettä ei tuketa, laitetaan vaan viemäri liijalle vedelle, joten se myöskin toivottavasti pysyy puhtaana, ja tehdään kaivo - kellariin."

Syyskuussa 1896 saatiin kuin saatiinkin tehtyä rakennusurakan lopputarkastus. Urakkalaisille tehdyt muistutukset päätettiin vähäisinä sivuuttaa ja hyväksyä rakennustyöt täydellisesti vastaanotettavaksi.  Asuin- ja ulkokartano vakuutettiin Suomenmaalaisten paloapuyhtiössä kalustoineen ja kaikkineen 12 000 markasta.

Koulutyö uudessa koulurakennuksessa pääsi alkamaan torstaina 2.10.1896.


Seuraavassa jaksossa otetaan ensimmäiset oppilaat sisään ja yritetään (turhaan) saada opettajia pysymään virassaan.


*

Lähteinä käytettyjä sanomalehtijuttuja:
Savo-Karjala 19.11.1894: Hamulan kansakoulun rakennusurakka myydään huutokaupalla
Savo-Karjala 27.12.1895: Ulkorakennus rakennustoimikunnan hyväksyttäväksi
Uusi Savo 24.3.1896: Tarpeen vaatima olisi lainakirjasto Hamulan kyläkunnallekin
Savo-Karjala 30.3.1896: Nikkarityöt Hamulan vasta rakennettavalla kansakoululla
Savo-Karjala 18.5.1986: Kansakoulujen johtokunnat
Savo-Karjala 31.8.1896: Kansakoululla kaivo kellarissa