Mitä yhteistä on Nilakalla?

Vuonna 2012 kuntarakenneuudistuksen melskeissä valtiovarainministeriö ehdotti kuntajakoesitystä, jossa Keitele olisi liitetty suurkuntaan, jonka keskuksena olisi Iisalmi. Kyseessä olisi ollut "työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen osoittama selvitysalue", jossa täyttyisi "palveluiden edellyttämä väestöpohja" eli vähintään 20 000 asukasta.

Alkuperäinen kartta: Elinvoimainen kunta-
 ja palvelurakenne -julkaisu (VM 2012)

Siinäpä Hamula vasta reunalle olisi jäänytkin – uuden kunnan keskukseen Iisalmeen olisi tullut matkaa 100 kilometriä. Ei ihme, jos suunnitelma järkytti paikkakuntalaisia. Iisalmeen ei ole koskaan suuntautunut Hamulasta mitään asiointia, työssäkäynnistä puhumattakaan, varsinkin kun Kuopiokin on reilusti lähempänä. Yksi vilkaisu karttaan riittää vakuuttamaan muukalaisenkin.

Vähän myöhemmin tarina sai uuden käänteen. Aprillipäivänä vuonna 2014 kuntaministeri Henna Virkkunen allekirjoitti päätöksen, jota olisi kauempaa katsoen voinut luulla vaikka aprillipilaksi, vaikka siinä oli ihan tosi kyseessä. Keiteleen, Pielaveden, Vesannon ja Tervon kunnat nimittäin saivatkin eritysluvan poiketa osoitetusta selvitysalueesta ja jatkaa kuntaliitosselvitystä keskenään.

Ministeriö teki siis Nilakan kuntien kohdalla poikkeuksen niistä perusteista, jotka se oli itse määrännyt. Ratkaisu on sen verran erikoinen, että sen taustoja on syytä tarkastella lähemmin.


Kokonaisuus toimii
vaihtoehtoisesti?

20 000 asukkaan väestöpohjan vaatimuksesta voitiin kuulemma tinkiä (vain) siinä tapauksessa, että

1. "selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta", ja 
2. alue on "vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus".

Kätevää. Ykköskohta kuittaantui, kun Nilakan kunnat löivät pöytään pari vuotta aiemmin tekemänsä kilpailukykyselvityksen. Päätöksen perusteluissa todetaan:

"Pidemmällä aikavälillä kuntien yhdistyminen tukisi alueen kehitystä, parantaisi kuntien edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä vahvistaisi kuntien taloudellista asemaa. Yhdistyminen tasaisi ikärakenteen muutoksesta johtuvaa painetta sekä mahdollistaisi toimintojen tehostamisen ja henkilöstön eläköitymisen hyödyntämisen. Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto eivät ole taloudeltaan kriisikuntia tai kriisiytyviä kuntia."

Taidatkos sitä sen selkeämmin sanoa! - Kokonaan toinen asia on, että näitä perusteluja lukiessaan jäävät määritelmiä kaipaamaan niin ekonomistit (ei 'taloudeltaan kriisiytyvä kunta'?) kuin Kielitoimistokin ('eläköitymisen hyödyntämisen mahdollistaminen'?)... mutta jätetään se heidän päänsärykseen.

Enemmän meitä nimittäin kiinnostaa nyt kakkoskohdan vaatimus. "Vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus" tarkoittaa suomeksi, että poikkeuslupahakemuksella ei saanut astua naapureiden varpaille. Tästä varmistuakseen ministeriö kysyi kaikilta naapurikunnilta (Iisalmi, Kiuruvesi, Konnevesi, Kuopio, Pihtipudas, Rautalampi, Suonenjoki, Viitasaari ja jopa Äänekoski!), josko heitä kiinnostaisi ryhtyä kimppaan Nilakan selvitysalueen kanssa.

Kuinka ollakaan, ketään ei kiinnostanut. Asia olikin tätä myöten harvinaisen selvä.

"Toiminnallisesta kokonaisuuden" vaatimuksesta olisi ollut mahdollista tinkiä harvan asutuksen perusteella, mutta siihen eivät Nilakan kuntien syrjäisyysluvut olisi riittäneet. (Älkää vain kysykö, mikä on syrjäisyysluku... Jos kiinnostaa, niin tsekatkaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella annetusta valtioneuvoston asetuksesta, jossa se on kuulemma määritelty!)

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies ja päätöksen toinen allekirjoittaja Anu Hernesmaa avasi perusteita:

"Toiminnallista kokonaisuutta on arvioitu lähinnä kuntien pitkän yhteistyöhistorian kautta. Tuo nelikko ei myöskään kuulu mihinkään muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen. Taustalla on myös kuntien tekemä kilpailukykyselvitys ja sen johtopäätökset. Alueen väestökehitys huomioiden yhdistyminen parantaisi etenkin kuntien edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta."

Pitkäksi yhteistyöhistoriaksi kelpasi ilmeisesti yhteinen perusterveydenhuolto tai sosiaali- ja terveystoimi, jota kuntayhtymä on harrastanut Kysteri-liikelaitoksen Nilakan palveluyksikön nimellä vuodesta 2012 lähtien. Muuta yhteistä toimintaa eivät ainakaan paikkakuntalaiset itse ole huomanneet tällä kuntanelikolla olleen. 

Kuntaliitoksen valmistelu on sittemmin toki jo synnyttänyt 8 yhteistä työryhmää tuottamaan raportteja ja selvityksiä. Selvitysmiehen analyysin mukaan kuntien taloustilanne ei tosiaan ole kriisiytymässä, vaan vain ongelmallinen:

"Kaikki Nilakan kunnat elävät taloudellisesti haasteellisia aikoja. Valtionosuuksien leikkaukset kirpaisevat Keitelettä, Vesantoa ja Tervoa sadoillatuhansilla euroilla lähivuosina. Kun yhtälöön lisätään, ettei verotulokehityksessäkään ole hurraamista, on tilanne ongelmallinen."

Käytännön yhteistyöstä on oikeastikin saatu hyviä kokemuksia kuntalaisille. Kuulopuheiden mukaan ainakin Vesannolla oltaisiin oltu tyytyväisiä siihen, että lääkäriin on Kysterin myötä päässyt entistä paremmin. Tämän blogikirjoituksenkin lopussa olisi paikka linkille johonkin asiaa valaisevaan selvitykseen tai lehtiuutiseen - jos sellainen netistä löytyisi.
.

Yhteiset nimittäjät vähissä?
 

Äkkiseltään neljällä Nilakan kunnalla ei tuntuisi olevan juurikaan luontaisia yhteyksiä keskenään. Yhteinen nimittäjä Nilakka-järvi toki yhdistää neljästä kunnasta kolmea, mutta Vesannon alueelle se ei ulotu. Historiallinen Hämeen ja Savon maakuntaraja halkaisi Pielaveden ja Tervon, kun taas Keitele ja Vesanto olivat kokonaan Hämeen puolella.

Tervon pohjoisosa liitettiin joksikin aikaa 1800-luvulla vastentahtoisesti Pielaveteen, mutta hankkiutui pian takaisin Karttulan yhteyteen. Pielavesi ja Keitele ovat perinteisesti olleet kuntapari, tehneet tiivistä yhteistyötä ja kuuluneet Ylä-Savon seutukuntaan, siinä missä Vesanto ja Tervo ovat Sisä-Savon seutukuntaa ja enemmän Suonenjoen ja Kuopion suuntaan kallellaan.

Hamulan eteläpään taloilla on vanhastaan ollut yhteyksiä enemmänkin Vesannon kuin Keiteleen suuntaan. Niinivedellä oli meijeri ja mylly, jonne maidot ja viljat vietiin. Eteläpään talot myös käyttivät Niiniveden puhelinkeskusta ja postinumeroa. Kyläkauppojen kuoltua lähin ruokakauppakin on nykyään Vesannolla.

Hamulalaisille maantie- ja laivaliikenneyhteydet kaupunkiin (Kuopioon ja Suonenjoelle) pelittivät jo 1880-luvulla Niiniveden kautta, kun Keiteleen puolella niistä vasta haaveiltiin. Ei ollut ihme, että etelähamulalaiset puuhasivat tuolloin jopa siirtymistä Vesannon kuntaan.

Vanha Nilakan kylä uuden
Nilakan kunnan keskellä

Useissa viimeaikaisissa kuntaliitoksissa on uuden yhdistetyn kunnan nimeksi kaivettu historian lehdiltä joskus aiemmin käytössä ollut pitäjän tai alueen nimi: Akaa, Sastamala, Raasepori... Harvemmin on sepitetty kokonaan uusi nimi aluetta yhdistävän vesistön mukaan, ainoana tulee mieleen Siikalatva. Useimmiten pieniä kuntia on vain liitetty isompaan keskuskuntaan tai kaupunkiin ja jatkettu elämää sen nimellä, lähimpinä esimerkkeinä Kuopio tai Äänekoski.

Nilakan kunnalla ei tosiaan helposti näyttäisi olevan alueena omaa identiteettiä tai historiaa. Ei kuitenkaan tarvitse mennä kuin pari vuosisataa taaksepäin, niin kaikissa virallisissa yhteyksissä näkyy Nilakka-niminen kylä, jonka alue ulottui nykyisten Keiteleen ja Tervon kuntien alueille. Kylän muodosti 1600-1700-luvuilla seitsemän taloa, joista neljä sijaitsi Keiteleen Hamulassa ja kolme Tervon Hautolahdessa. 

Kuva: Nilakan kylän alue uuden
Nilakan kunnan sisällä.

Uusi Nilakan kunta pyyhkisi ensimmäistä kertaa historiassa kuntarajat pois Hamulaa reunustamasta ja asettaisi kylän aivan uuteen tilanteeseen. Kylä olisi nimittäin uuden kunnan keskellä, ja vieläpä osapuilleen samalla etäisyydellä Keiteleen, Vesannon ja Tervon kirkonkylästä.

Kun tarkemmin katsotaan, niin 1700-luvun lopulla Nilakan kylän alue kattoi Hamulan ja Hautolahden lisäksi myös nykyiset Keiteleen Leppäselän ja Kummunkylän (Kukertajan) rekisterikylien alueet, jotka olivat lähes asumattomia ennen kuin ne isojaon myötä muodostettiin omiksi kylikseen ja asutettiin uudistiloilla. Itse asiassa Nilakka säilyi kylänimenä Pielaveden seurakunnan kirkonkirjoissa 1830-luvulle saakka ennen kuin se viimein vaihtui Hamulaksi.

*
Lähteitä ja linkkejä:
Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (VM 8.2.2012)
VM:n poikkeamispäätös Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon selvitysalueelle (1.4.2014)
Savon Sanomat: Neljästä pienestä tulisi yksi pikkuisen isompi (17.12.2012)
Yle: Nilakan kunnat alkavat etsiä kuntaliitosselvittäjää (4.4.2014)
Nilakan kuntien yhdistymisselvitys (nilakka.fi)