Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1896 koulunkäynnin Hamulan uudessa kansakoulussa aloitti 12 oppilasta, ja ensimmäinen opettaja oli Albin Valkonen. Tyttöjen käsitöitä opetti keiteleläinen Olga Ikäläinen. Talo ei kuitenkaan ollut vielä täysin valmis: silloiset oppilaat ovat kertoneet kirveen kalkkeen vielä kuuluneen kouluaikana. (Toivottavasti koululle hankitun kolmen markan aisakellon ääni sentään kantautui kolinan yli!)
Koulun päiväkirjasta selviää, että koulupäivät olivat viisituntisia (klo 9 - 14). Ruokatuntia ei ohjelmaan mahtunut, mutta eipä koululla ollut keittiötä tai keittäjääkään, ilmaisesta kouluruokailusta puhumattakaan. Ensimmäisenä päivänä lukujärjestyksessä oli uskontoa, sisälukua, laskentoa, kaunokirjoitusta ja maantietoa. Toisena koulupäivänä opiskeltiin uskontoa (4 käskyä), sisälukua, laskentoa, laulua ja voimistelua.
Lukuvuoden loppupuolella tuntien aihepiirit näyttävät jo huomattavasti haastavammilta. Toukokuun 18. päivänä uskontotunnilla käsiteltiin mm. "Taivaasen astuminen ja P. Hengen vuodattaminen", ja laskennossa opeteltiin "rahamittain vähentö-, kerto- ja jako".
Kaivattu tauko aherrukseen oli luvassa 26.5.1897, sillä koko päivä oli lupaa "Keisari-Suuriruhtinaan ruunauspäivän" kunniaksi. Lapsille vapaapäivä oli varmasti mieluinen, mutta valtionpäämies olisi luultavasti kaivannut juhlan aiheeseen yhtä k-kirjainta lisää...
Keiteleen kirkonkylän kansakoulussa opetusaineina olivat (Optatus Raatikaisen muistelemina) uskonto, maantieto, mittausoppi, historia, laskento, kirjoitus, voimistelu, piirustus, käsityöt ja laulu.
Lunttaaminen taas tapahtui kirkonkylän kansakoulussa kuulemma niin, että oppilas laittoi avoimen läksykirjan pulpetin vetolaatikkoon, jonka hän sitten vetäisi auki. Jos istui tarpeeksi kaukana pulpetista, niin opettaja ei tätä nähnyt. Pappilan koulussa pulpetit tosin olivat isoja neljän hengen istuttavia, kun taas Hamulaan Mikko Jauhiainen oli nikkaroinut kahden hengen pulpetteja.
Hyvissä ajoin ennen ensimmäisen lukuvuoden päättymistä, maaliskuussa 1897
"Palkan koroitusta 50 markkaa myönnettiin Sulkavanjärven ja Hamulan kylän kansakoulujen opettajille, joten opettajan palkka näissä kouluissa tulee tästälähin olemaan noin 1100 markkaa. Polttopuut kunnan kansakouluille päätettiin edelleenkin laitettavaksi piirittäin, ennen tehdyn piirijaon mukaan." (Savo-Karjala31.3.1897)
Uudeksi opettajaksi Hamulaan valittiin neljästä hakijasta U. Krekola tai Ketola (tai jotain sinne päin) Virroilta, ja koulunkäynnin oli tarkoitus alkaa taas elokuussa 1897. Sulkavanjärven koulu sen sijaan
"saanee olla entisissä rettelömuisteloissaan levolla, sillä viran avonaisena ollessa ei kuulu kenkään sinne hakeneen. Se on ikävä, vaan pilkka siinä lankeaa seurauksineen kyläläisten omaan nilkkaan. Huonot hiilet eivät seppiä ilahuta." (Uusi Savo 5.8.1897)Mutta eipä hamulaistenkaan olisi kannattanut vielä riemuita. 12. elokuuta johtokunta sai kirjeen, jossa Krekola/Ketola kieltäytyi viran vastaanottamisesta. Niinpä Hamulan kylän korkeamman sekakansakoulun opettajan virka julistettiin uudestaan haettavaksi ennen syyskuun 1. päivää. Tällä kertaa "mieshakijan puutteessa otetaan väliaikainen nais-opettajatarkin." (Uusi Savo 14.8.1897; Savo-Karjala 16.8.1897)
Hakuilmoitusten sanamuoto "korkeampi" tai "ylhäisempi" sekakansakoulu tarkoittaa, ettei siihen kuulunut alakoulua tai "lapsitarhaa", ja että kouluun otettiin niin tyttö- kuin poikaoppilaitakin.
Hamulan kansakoulun toinen lukuvuosi pääsi alkamaan maanantaina 6. syyskuuta, mutta opettajan nimi jää arvoitukseksi. Vaikuttaisi siltä, että pysyvää opettajaa ei lukuvuodeksi 1897-98 sittenkään löytynyt, sillä huhtikuussa 1898 ilmoitettiin:
"Keiteleen Hamulan kylän kansakoulussa aletaan keskeytyneet luennot tk. 30 p:nä kello 2 jpp. ja ulotetaan siihen saakka, kunnes lain määräämän ajan tulee koulu olemaan voimassaan. Opettajana tulee olemaan sanotun kunnan kirkonkylän kansakoulun opettaja J. Seppälä, joka oman koulunsa sitä ennen määrän täyteen tultua lopettaa." (Uusi Savo 21.4.1898)
Vilkaisu toukokuun 26. päivän ohjelmaan riittää osoittamaan, millaista haipakkaa kevään viimeiset viikot mentiin, jotta lauantaina 4.6. voitiin pitää julkinen vuositutkinto. Tuolloin "uloslaskettiin 4 oppilasta, jotka saivat P. Raamatun kukin."
"Valtiopalkan lisäksi kunnalta 240 markkaa rahassa ja viljana yhteensä, suuri asunto (piirustus n:o 6 lisätty ruokahuoneella), maantien ja laivakulun vieressä, potaattipelto, karjan laidun 1 lehmälle ja lämmityshalot; vakituisen hakian puutteessa otetaan väliaikainenkin, joko mies- eli naisopettaja." (Uusi Savo 7.7.1898)
Seuraavan vuoden helmikuussa koululla on kuitenkin taas hiljaista. Tuohon aikaan ei rehtorilla ollut käytössä sijaisrekisteriä, joten:
"Hamulan kylän koulu kuuluu olevan sulettuna, kun opettaja on sairastunut, kuten huhut kertovat. Se on ikävä oppilaille ja kuuluvat vanhemmatkin olevan sangen pahoillaan." (Uusi Savo 7.2.1899)
Kyläkoulun neljäs lukuvuosi lähtee liikkeelle jo vähän pirteämmin - ainakin koululla pidettiin syyskuun puolivälissä "mytty-iltama", jossa oli soitto- ja laulupainotteisen ohjelman välissä yhtenä numerona myös postin jako.
Lähde: Uusi Savo
5.9.1999
Mytty tarkoitti iltamassa huutokaupattavaa nyyttiä, joita kyläläiset toivat tullessaan. Myttyhuutokaupat olivat tuohon aikaan tavallisia, ja niillä kerättiin varoja kyläkoulujen rakentamiseen tai ylläpitoon.
Ensimmäiset päästötodistukset Hamulan korkeammasta sekakansakoulusta annettiin vuonna 1900 kuudelle oppilaalle:
- August ja Aaro Rahikainen
- Evert Laukkanen
- Abel ja Jalmari Nuutinen
- Jalmari Junkkarinen.
Koulun johtokunta haki samaan aikaan taas vaihteeksi uutta opettajaa. Nyt hakuilmoituksessa luvattiin
"vuotuista palkkaa 800 mrk. valtiolta, 100 mrk. rahaa, 5 hl. rukiita, 5 hl. ohria ja 3 hl. kauroja ja valon korvaukseksi 20 m. kunnalta, 1 lehmän laidun, peltomaa, polttopuu ja puolet sisäänkirjoitusrahoista. Naisten käsityöopettajan virasta on valtion ja kunnan palkka yhteensä 150 markkaa." (Uusi Savo 10.5.1900)
*
Lähteet:
Vanhat sanomalehdet (Kansalliskirjaston digitoidut aineistot)
Koulutiellä Hamulassa 1896-1996. Koulun 100-vuotisjuhlaa varten tehty kertomus.
Keiteleen kuntakokouksen ja Hamulan kansakoulun johtokunnan pöytäkirjat
